Neuvoston puheenjohtajavaltio
- French Presidency logo (Photo: French EU Presidency)
Neuvostoa johtaa puheenjohtajavaltio, joka vaihtuu jäsenvaltioiden kesken kuuden kuukauden välein.
Laajentuneessa unionissa, jossa on 25 tai useampia jäsenvaltioita, yksi valtio voi saada puheenjohtajuuden ainoastaan kerran 12 vuodessa. Se merkitsisi yhtä puheenjohtajakautta jokaista poliitikkojen sukupolvea kohden.
Tulevaisuus
Vaihtuvasta puheenjohtajuudesta luopumista ja EU:n pysyvän puheenjohtajuuden käyttöönottoa on perusteltu laajentumisella. Vuonna 2002 Sevillassa ja Kööpenhaminassa kokoontuneissa Eurooppa-neuvostoissa laadittiin erilaisia kompromissimalleja.
Eurooppa-valmistelukunnassa Ranska ja Saksa ehdottivat, että Eurooppa-neuvoston jäsenten tulisi nimittää Euroopan unionille presidentti viiden vuoden tai 2,5 vuoden toimikaudeksi, joka voitaisiin uusia.
Tanska ehdotti, että Euroopan unionilla tulisi olla pysyvän presidentin virka, joka myönnettäisiin pienille, keskisuurille ja suurille valtioille säännöllisin väliajoin.
Suurin osa pienistä jäsenvaltioista hylkäsi ajatuksen pysyvästä puheenjohtajuudesta, koska ne katsoivat, että puheenjohtajuutta tulisivat väistämättä hoitamaan suurten valtioiden edustajat.
Kaikki suuret valtiot olivat valmiita hyväksymään Euroopan unionin presidentin viran, jotta Euroopan unionin näkyvyys kansainvälisellä näyttämöllä paranisi ja jotta pienet jäsenvaltiot eivät saavuttaisi tasa-arvoista asemaa Euroopan vanhojen suurvaltojen kanssa.
Eurooppa-valmistelukunta ehdotti lopulta Eurooppa-neuvostolle pysyvää puheenjohtajuutta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valittaisiin määräenemmistöllä kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Muuten neuvoston puheenjohtajuus määräytyy tasapuoliseen vuorotteluun perustuvan järjestelmän mukaisesti. Järjestelmästä päätetään yksimielisesti.
Huomautuksia
Pienet EU:n jäsenvaltiot ovat käytännössä hoitaneet usein EU:n puheenjohtajuutta parhaiten, koska pienet valtiot tietävät, etteivät ne voi keskittyä omiin etuihinsa puheenjohtajuutta hoitaessaan.
Kun maa pyrkii asettamaan omat etunsa etusijalle Euroopan unionin puheenjohtajuuden aikana, muut jäsenvaltiot tulevat epäluuloisiksi ja poliittista yksimielisyyttä on vaikea saavuttaa.
Tästä syystä pienet maat katsovat, että Euroopan unionin puheenjohtajuus on ensisijaisesti tekninen tehtävä, jonka tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman paljon kompromisseja ja edetä Euroopan yhdentymisen yhteisessä tavoiteohjelmassa.
Euroopan unionin puheenjohtajavaltio käyttää aina neuvoston pysyvän pääsihteeristön palveluita, mutta toimii eri ministerineuvostojen ja työryhmien kaikkien kokousten puheenjohtajana.
Kompromissiin Euroopan unionin puheenjohtajuutta koskevien eri käsitysten välillä tulevaisuudessa, voisi kuulua erilaisten työryhmien ja neuvostojen mahdollisuus valita omat puheenjohtajansa jäsentensä joukosta ja vuorottelun käyttö ainoastaan joissakin erilaisista virallisista puheenjohtajuuksista.
Puheenjohtajakausien vuorottelujärjestys vuoden 2006 loppuun saakka:
2003:
Kreikka (ensimmäinen puolivuotiskausi)
Italia (toinen puolivuotiskausi)
2004:
Irlanti (ensimmäinen puolivuotiskausi)
Alankomaat (toinen puolivuotiskausi)
2005:
Luxemburg (ensimmäinen puolivuotiskausi)
Yhdistynyt kuningaskunta (toinen puolivuotiskausi)
2006:
Itävalta (ensimmäinen puolivuotiskausi)
Suomi (ensimmäinen puolivuotiskausi).
Linkit
http://ue.eu.int/en/presid.htm
http://ue.eu.int/en/summ.htm
