Avoimuus

(Photo: EUobserver.com)

Avoimuudella tarkoitetaan, että päätöksentekoprosessi on selkeä. Avoimuus merkitsee myös, että asiakirjoja on saatavilla ja että kokoukset ovat julkisia.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on saavuttanut eniten edistystä avoimuudessa. Tuomioistuin on velvoittanut toimielimet arvioimaan jokaisen asiakirjan erikseen, eikä vain kieltäytymään asiakirjapyynnöistä summittaisesti.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen aikaansaama edistys on nyt osa avoimuudesta annettua asetusta, joka hyväksyttiin yhteispäätösmenettelyllä sekä määräenemmistöpäätöksellä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 255 artiklan mukaisesti.

Toimielinten on vastattava asiakirjapyyntöihin 15 työpäivän kuluessa, mutta saatuaan kirjeen ne odottavat usein 10 päivää kirjatakseen sen ja voivat anoa vielä 15 päivää lisää. Sen jälkeen toimielimet kieltäytyvät vastaamasta asiakirjapyyntöön.

Henkilöillä on silloin oikeus lähettää toimielimelle uusi asiakirjapyyntö, jossa pyydetään, että toimielin harkitsisi kantaansa uudelleen. Lopulta asia voidaan jättää oikeusasiamiehen tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Toimielimet ovat parantaneet avoimuuttaan tiedottamalla kansalaisille asioista Internetin välityksellä. Kuitenkin ne pitävät lainsäädäntöä koskevat neuvottelunsa suurelta yleisöltä ja jopa kansallisilta vaaleilla valituilta parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäseniltä salassa.

Kun Euroopan parlamentin valiokunnat käsittelevät lakiesityksiä, ne käsittelevät usein kyseistä asiaa täysin vanhentuneiden versioiden perusteella. Euroopan parlamentin jäsenten takana istuvat avustajat tai jäsenvaltioiden pysyvien edustustojen opiskelijat, Euroopan unionin komissio ja neuvosto, joilla on päivitetyt versiot kyseisen neuvoston työryhmän viimeisimmästä kokouksesta. Todellinen lainsäädäntö siis tapahtuu neuvoston kokouksissa.

Vuoden 2002 kesäkuussa Sevillan Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan neuvoston kokousten tulisi olla suurelle yleisölle avoimia.

Silti pidetään kiinni monista rajoituksista. Esimerkiksi Kreikan puheenjohtajakauden aikana vuonna 2003 vain kahdeksan neuvoston kokousta 170 kokouksesta oli avoimia suurelle yleisölle.

Tulevaisuus

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta ehdottaa, että neuvoston kaikkien virallisten kokousten, joissa käsitellään uusia Euroopan unionin lakeja, tulisi olla julkisia.

Eurooppa-valmistelukunta ei kuitenkaan vielä tee lainsäädäntökomiteoita julkisiksi ja siksi kansalaiset eivät saa todellista käsitystä lainsäädäntötyöstä.

Eroava Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman on tehnyt esityksen avoimuudesta ja hallintouudistuksesta.

Euroopan parlamentti on ehdottanut, että kaikkien kokousten ja asiakirjojen tulisi olla julkisia, ellei enemmistö toisin päätä. Eurooppa-valmistelukunnan 200 jäsentä ja varajäsentä on kannattanut parlamentin esitystä, mutta valmistelukunnan puheenjohtajisto ei liittänyt sitä vielä ehdotukseen sopimukseksi Euroopan perustuslaista.

Linkit

http://www.euro-ombudsman.eu.int/home/en/default.htm