Maastrichtin sopimuksen tultua voimaan vuonna 1993 Euroopan unionin on voinut luoda yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP). Lopullinen päätös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luomisesta tehtiin Kölnin Eurooppa-neuvostossa vuonna 1999.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätökset on tehtävä niin, että jäsenvaltioiden välillä vallitsee yksimielisyys.
Niin sanotut Petersbergin tehtävät, joka on luettelo turvallisuuteen, puolustukseen ja rauhan palauttamiseen liittyvistä tehtävistä, siirrettiin Länsi-Euroopan unionin (WEU) sopimuksesta sopimukseen Euroopan unionista Amsterdamin sopimuksella. WEU:n merkitys on siten vähentynyt huomattavasti.
EU:n nopean toiminnan joukot
Petersbergin tehtävät siirtyvät EU:n nopean toiminnan joukkojen suoritettavaksi. Noin 60 000 sotilaan joukot pystyvät taistelemaan vuoden ajan rauhanturvaamis- ja rauhanpalauttamistehtävissä.
Mainitut sotilaat tarvitsevat noin 200 000 sotilaan varamiehityksen.
EU:n nopean toiminnan joukot ei ole pysyvä Euroopan unionin armeija. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat luvanneet varustaa tarpeelliset joukot määräolosuhteissa.
Tilannetta voidaan verrata NATOn jäsenien keskinäiseen puolustussitoumukseen.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti nopean toiminnan joukkojen operaatioille ei vaadita YK:n hyväksyntää (valtuutus) (katso myös Petersbergin tehtävät).
Huomautuksia
● Ruotsi ja Irlanti ovat todenneet, että ne osallistuvat vain sellaiseen EU:n sotilaalliseen toimintaan, jolle YK on myöntänyt valtuudet.
● EU:n ensimmäinen sotilaallinen operaatio, alkoi vuoden 2003 maaliskuussa entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Operaation kokonaisbudjetti oli noin 4,7 miljoonaa euroa. Operaatio rahoitettiin Euroopan unionin talousarviosta.
● Ensimmäinen Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä operaatio oli vuoden 2003 tammikuussa alkanut poliisioperaatio Bosniassa.
● Euroopan unionin sotilaskomitea, EU:n sotilasesikunta ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea hallinnoivat Euroopan unionin puolustusta.
Tulevaisuus
Ehdotuksen sopimukseksi Euroopan perustuslaista I-40 artiklassa on oma luku puolustuksesta.
Luvussa ehdotetaan, että Euroopan unionille luotaisiin yhteinen puolustus läheisemmän yhteistyön erityissääntöjen mukaisesti. Erityisesti Suomi esitti syitä, miksi olisi kuitenkin sovellettava läheisemmän yhteisön yleisiä sääntöjä. Suomi myös sallisi rakentavan äänestyksestä pidättymisen niille, jotka eivät ole valmiita ottamaan osaa yhteiseen sotilaalliseen toimintaan, mutta voivat kuitenkin sallia muiden osallistumisen siihen.
Ehdotukseen sopimukseksi Euroopan perustuslaista kuuluu myös lauseke, joka sitoo niitä valtioita, jotka sitoutuvat keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen, jota voidaan verrata Pohjois-Atlantin liiton (NATOn) sopimuksen 5 artiklassa mainittuun velvoitteeseen ja automaattiseen keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen Länsi-Euroopan unionin (WEU) sopimuksen 5 artiklassa. Velvoitteesta, josta käytetään joskus nimeä "avunantoa koskeva lauseke", aiheutuu ongelmia puolueettomille maille sekä Tanskalle, joka ei osallistu yhteiseen puolustukseen.
Toinen niin kutsuttu "yhteisvastuulauseke" on sisällytetty perustuslakiin. Lausekkeella unioni sitoutuu auttamaan terrori-iskun kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita.
Links